Vieraskirja

Hei vierailija

Voit jättää viestin vieraskirjaan. Mikäli haluat kommentoida jo julkaistua viestiä, vastaa viestin alla olevan nuolen kautta. Mikäli aloitat uuden keskusteluketjun kirjoita viestisi kommentointilaatikkoon ihan tämän sivun alaosaan. Kiitos viestistäsi.

102 vastausta artikkeliin ”Vieraskirja”

  1. Kuolajärveltä muutti Kemijärvelle Vuonala nimisiä henkilöitä.
    Heistä tuli talon mukaan Pauna nimisiä. Vanhin jonka tiedän oli Juho Abram Abraminpoika Pauna s.14.12.1818.

    Nyt Amerikan sukulaiset ottaisivat mielellään vastaan tiedon Vuonaloista Kuolajärveltä. Kiinnostaa siis menneisyys. Dna testikin on heillä valmistumassa.

  2. Onko Kuolajärvellä puhuttu kotikielenä joissakin taloissa Samea? Olen kyllä lukenut kadonneesta Metsä Saamesta!

    1. Saamelaisia asui varmasti Kuolajärvellä ennen suomalaisten tuloa 1700-luvun lopulla. Saamelaiset elivät porojen ehdoilla eli varsianaisia taloja ei ollut, oli vain talvikenttä ja kesäkenttä. Poroja paimennettiin ruokailualueiden mukaan. Kuolajärven saamen murteen kerrotaan kadonneen.

      1. TTM kommenttin liittyen on syytä hieman täsmentää. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat noin 1700 . 1760-luvulla oli jo kymmeniä perheitä. Porot eivät olleet saamelaisille merkittävässä asemassa vielä 1700 luvulla. Niitä käytettiin ainoastaan vetojuhtina ja houkutuseläiminä metsäperuran pyynnissä. Porosta tuli elinkeino vasta 1800-luvulla, myös uudisasukkaille. 1700 luvulla saamelaistenkin asuntoina oli jo oikeat talot, joskin lämmitys tapahtui ”sisään päin” eli ilman piippua. 1700 luvun puolen välin jälkeen ei ollut talvi- eikä kesäkenttiä. Saamelaisia asui Kuolajärvellä 1700 luvulla ja heidän jälkeläisiään asuu edelleenkin, hyvin paljon. Alkuperäisistä metsäsaamelaisista suvuista (mm. Miulus, Saija, Korja, Hari, Peuna, Kuhmitsa, Tenno ja tiettävästi myös Kallunki) syntyi uudisasukkaiden tulon jälkeen yli 50 sukunimeä, jotka elävät ja voivat hyvin tämän päivän Sallassa. Suorassa mieslinjassa näitä sukunimiä ovat muiden muassa Saija, Saariniemi, Erkkilä, Vaarala, Kotala, Särkelä, Kalliskota, Ollila, Hautala, Sotkajärvi, Korpela, Junttila, Vuorela, Kantola, Tervo, Hoikkala, Kivelä, Jussila, Vuorijärvi, Ylitalo, Kairala, Ulkuniemi, Helppi, Sipola, Peuna, jne, jne.

        Kuolajärven saamenkieli hävisi pääosin noin 1850 paikkeilla, mutta vielä 1960-luvullakin on ollut henkilöitä, jotka osasivat kieltä. Saamenkielen puhuminen kiellettiin (lähinnä pappien toimesta) rangaistuksen uhalla, joten kieli kuihtui pikku hiljaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *