Hei vierailija
Voit jättää viestin vieraskirjaan. Mikäli haluat kommentoida jo julkaistua viestiä, vastaa viestin alla olevan nuolen kautta. Mikäli aloitat uuden keskusteluketjun kirjoita viestisi kommentointilaatikkoon ihan tämän sivun alaosaan. Kiitos viestistäsi.
Kuolajärveltä muutti Kemijärvelle Vuonala nimisiä henkilöitä.
Heistä tuli talon mukaan Pauna nimisiä. Vanhin jonka tiedän oli Juho Abram Abraminpoika Pauna s.14.12.1818.
Nyt Amerikan sukulaiset ottaisivat mielellään vastaan tiedon Vuonaloista Kuolajärveltä. Kiinnostaa siis menneisyys. Dna testikin on heillä valmistumassa.
Onko Kuolajärvellä puhuttu kotikielenä joissakin taloissa Samea? Olen kyllä lukenut kadonneesta Metsä Saamesta!
En ole kuullut, että olisi puhuttu.
Saamelaisia asui varmasti Kuolajärvellä ennen suomalaisten tuloa 1700-luvun lopulla. Saamelaiset elivät porojen ehdoilla eli varsianaisia taloja ei ollut, oli vain talvikenttä ja kesäkenttä. Poroja paimennettiin ruokailualueiden mukaan. Kuolajärven saamen murteen kerrotaan kadonneen.
TTM kommenttin liittyen on syytä hieman täsmentää. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat noin 1700 . 1760-luvulla oli jo kymmeniä perheitä. Porot eivät olleet saamelaisille merkittävässä asemassa vielä 1700 luvulla. Niitä käytettiin ainoastaan vetojuhtina ja houkutuseläiminä metsäperuran pyynnissä. Porosta tuli elinkeino vasta 1800-luvulla, myös uudisasukkaille. 1700 luvulla saamelaistenkin asuntoina oli jo oikeat talot, joskin lämmitys tapahtui ”sisään päin” eli ilman piippua. 1700 luvun puolen välin jälkeen ei ollut talvi- eikä kesäkenttiä. Saamelaisia asui Kuolajärvellä 1700 luvulla ja heidän jälkeläisiään asuu edelleenkin, hyvin paljon. Alkuperäisistä metsäsaamelaisista suvuista (mm. Miulus, Saija, Korja, Hari, Peuna, Kuhmitsa, Tenno ja tiettävästi myös Kallunki) syntyi uudisasukkaiden tulon jälkeen yli 50 sukunimeä, jotka elävät ja voivat hyvin tämän päivän Sallassa. Suorassa mieslinjassa näitä sukunimiä ovat muiden muassa Saija, Saariniemi, Erkkilä, Vaarala, Kotala, Särkelä, Kalliskota, Ollila, Hautala, Sotkajärvi, Korpela, Junttila, Vuorela, Kantola, Tervo, Hoikkala, Kivelä, Jussila, Vuorijärvi, Ylitalo, Kairala, Ulkuniemi, Helppi, Sipola, Peuna, jne, jne.
Kuolajärven saamenkieli hävisi pääosin noin 1850 paikkeilla, mutta vielä 1960-luvullakin on ollut henkilöitä, jotka osasivat kieltä. Saamenkielen puhuminen kiellettiin (lähinnä pappien toimesta) rangaistuksen uhalla, joten kieli kuihtui pikku hiljaa.
Hei Pekka,
kiinnostavaa! Mistä kirjasta voisi lukea lisää?
Miepä oon Sallassa käynny kauan sitten, mut oon tulossa uuestaankin, kun sattuu. Asuin yhen sallalaisen kanssa jopa kesänkin, eikä ollu tyttöystävä. Muutenkki vielä pietään yhteyttä – ei riitoja. No siitä on kyllä jo yli 45 vuotta. Toisenkin, salmivaaralaisen tunnen.
Näillä mennään, mutta oon jotensakin teiän asioista ruvennu kiinnostumaan, vaikka omissakin ois kyllä hoitamista.
Viimeemmäksi oon lukennu Läskikapinaa, onkohan se enää teille lukijoille ees tuttu. Pitäis lukea, jos käsiinsä saa.
No tämä tästä, mutta voin kirjotella uuestaankin, kun sattuu.
t. Schwarzin Manne
Olipa mukava lukea Uolevi Alakurtin muisteluksen talvosodan syttymiskokemuksista Alakurtissa: Uolevi teki kunniakkaan uran Turussa ja on kastanut niin pokani, hänen vanhimman tyttärensä (tuomiokirkossa brasilialaisten vieraidemme läsnäollessa) kuin siunannut anoppini viimeiselle matkalleen. Opin tuntemaan vuosikymmenten saatossa tämän kunnianarvoisan rovastin hyvin ja hänestä jäi sujuvan ja mukavan miehen muisto.
Tietäisikö kukaan Reittu Eskelisestä? Muuttanut Ylä-Savosta Kuolajärvelle 1905, muuta tietoa ei tällä hetkellä ole. Myös hänen veljensä Pekka oli muuttanut Kuolajärvelle ennen Amerikkaan lähtöä. Olen miettinyt, onko Kuolajärvi jostain syystä silloin vetänyt puoleensa muualta muuttaneita?
Kuolajärven vanhan kielen jäänteistä:
Jacob Fellmanin muistiinpanot Sompion ja Kuolajärven lapinmurteista
Kirja
Äimä, Frans, kirjoittaja. ; Itkonen, Toivo, kirjoittaja.
Suomalais-ugrilainen seura 1918.
NÄYTÄ KAIKKI TIEDOT
Saatavuustiedot
Sisällysluettelo
Kommentit(0)
Henkilökuntanäyttö
Helka-kirjastot
Sijainti
KAISA-TALO, 28 VRK 1 saatavissa
Hc 5. krs Kielet SUG Fsa Äimä
Nide Saatavissa
Sompion ja Kuolajärven hävinneiden lapinmurteiden sanaston jäännökset
Kirja
Itkonen, Toivo ; Äimä, Frans
[Suomalais-Ugrilainen Seura] [1915]
Ulkoasu: sivut 1-33 ; 8:o
Kieli: suomi
Huomautukset: Julkaisissa: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirjasta ; XXX, 30.
Julkaistu: [Helsingfors] : [Suomalais-Ugrilainen Seura] [1915]
Aiheet:
Fellman, Jacob.
Lisätiedot:
julkaisseet Toivo Itkonen ja Frans Äimä
Saatavuustiedot
Kommentit(0)
Henkilökuntanäyttö
Helka-kirjastot
Sijainti
KANSALLISKIRJASTO, KÄYTTÖ VAIN ERIKOISLUKUSALISSA Kuljetuksessa
H Lapponica Itk., T. 2
Nide Kuljetuksessa
Ensinmainittu Fellmanin teos saatavilla myös:
SKS:N KIRJASTO, VARASTO; 28 VRK – TEE AINEISTOPYYNTÖ 1 saatavissa
S Cf Äimä, Frans
Nide Saatavissa
Hei,
Löysin tämän sivuston sattumalta ja tuossa Märkäjärven Kantolan talon kuvassa pikkuvauva on minun isän äiti Helli Kukkola eli minun mummu. Osaako joku kertoa lisää Kantolan suvusta?
Hei Marko! Otappa Kaarlo Kantolaan yhteyttä, hän varmaankin antaa tietoja.
Hei!
Kantolan suku, johon Helli Kukkola kuului, polveutuu Kuusamon Simo Määtästä. Yksi hänen jälkeläisistään
Heikki Juhonp. Käkilehto (1812-1891) muutti Kuolajärven (nyk. Salla) kuntaan ja avioitui Pekka Kantolan lesken, Kreeta Erkintr. Kantolan, o.s. Aatsinki, kanssa ja muutti sukunimensä Kantolaksi. Heidän pojan Ollin poika oli Elias Kantola (1.9.1873-5.10.1958), jonka tytär hänen 3. avioliitosta oli Helli. Eliaksen yksi veli oli Kalle Abiel Kantola, joka oli minun ukki. Helli oli isäni serkku. Terv. Kaarlo
Kuolajärven lapinkylän veronmaksajat 1558-1671
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Asutushistoria
Anu Vahtola on gradussaan (Vahtola Anu Medan wij icke skatte alenest til Swerige. Kemin Lapin verosaamelaiset 1555 – 1673) v. 2001 tutkinut myös Kuolajärven lapinkylän veronmaksajat. Yleensä väkiluvun lasketakertoimena on käytetty 5.5 asukasta / verotusyksikkö. Eli korkeimmillaan Kuolajärven asukasluku olisi ollut v.1600 ja 1671 116 asukasta. Näin lasketusta asukasluvusta puuttuu yleensä, kuten Anu Vahtola otsakkeen linkin tekstissä kertoo, ne henkilöt, jotka ovat olleet veronmaksukyvyttömiä.
Korjaus: kyseessä oli Anu Vahtolan lisensiaatintyö vuodelta 2003. Vahtola, Anu, Kemin Lapin saamelaisten verotus ja alueen saamelainen asutus 1555-1673. Suomen ja Skandinavian historian lisensiaatintutkimus. Oulun yliopisto 2003.
Hei!
Kävin taas kerran katsomassa Kuolajärven kylän kuulumisia. Isäni syntynyt 1922 Kuolajärvellä Sylvester Hermaninpoika Aholan (s. 1885 Kuolajärvi )nuorin lapsi. Mummoni oli Kaisa Karoliina o.s. Falck, Kämäräinen s. 1877 Vatajärvellä Kuusamossa.
Olen tehnyt sukututkimusta Ahola ( Nojonen ) suvusta ja sekä myös äitini suvusta Vatajärveltä Kuusamosta. Kiinnostais tietää lisää sillä harrastan sukututkimusta.
Kuulun isäni suvun puolelta Calamnius sukuseuraan. Sylvester pappani äiti oli Susanna Matintytär Sova s.1852 Kuolajärvi. Josta lähtee sukuhaara mm. Sursil sukuun. Sova/Sovajärven suku on alunperin Sotkamon Hekkisen sukua.
Olemmekohan samasta suvusta ? Minun iso-isä oli syntyny Kuolajärvellä joskus 1800 luvulla . Kristian Ahola , en tiedä hänen suvustaan kovin paljoa . Sen tiedän että hän oli avioton lapsi ja nuoruudessaan ollu renkinä mm. maalaistalossa jossa oli isäntä hiukan erikoinen mies ( siihen aikaan ). Hän piti kotona hanetta ja kutsuttiin Ester Marjaksi . Kylillä häntä nimitettiin hamehyötkäksi. Olen jostain kuullu että iso-isäni suvun sukunimi olis ollu alunperin Nojonen ja jossain vaiheessa vaihtunu Aholaksi . Iso-isäni tuli nuorena miehenä tänne Inariin , avioitui ja eli koko elämänsä täälä . Olis mielenkiintoista tietää onko sielä sukua ja miten läheistä .
Olemme Marjatta samaa sukua. Kristian s.1879 on Valborgin s.1850 avotonpoika ja minun sukuhaara lähtee Valborgin veljestä Hermannista s. 1852. Olivat Michel Erikinpoika Ahola( Nojosen) lapsia.
Herman on Sylvester pappani isä. Sukunimi on alunperin ollut Nojonen ja 1800-luvun alkupuolella alkaneet käyttämään Aholaa sukunimenä. Olis mielenkiintoista saada suvusta lisää tietoa. Asun itse Pohjois-Pohjanmaalla .
Tämä Sotkamon Hekkinen vai onko Heikkinen, kiinnostaa. Onko tästä tietoa?
Mummoni oli tyttönimeltä Susanna Ahola, ukki oli Ossi Sova.
Hei!
Kävin kattelemassa teiän sivuja, kun minun sukuni äidin puolelta on myös lähtösin Kuolajärveltä.
Isoisoisäni oli Eelis Pirttilä. Ja hänen vaimonsa oli Sirkka Liisa Pirttilä Os. Uutela.
Ja Ukkini oli nimeltään Heikki Ilmari Pirttilä, oli naimisissa Ilmi Pirttilän kanssa Os. Kellokumpu.
Löytyiskö täältä Ukkini suvusta mitään?
Hei,
Ukkisi isän nimi oli Eljas Pirttilä, hän on oman ukkini isän (Matti Pirttilä) veli ollut. Eljaksen äiti oli Anna Kaisa Saariniemi Saijalta ja isä Juho Aapo Pirttilä. He ovat edelleen Olli Salmijärven ja Liisa Vuonnalan lapsia jotka ovat perustaneet Salmijärven Pirttilän tilan. Tietoa suvusta löytyy kirjasta ”Pirttilän pirtistä maailmalle, Pirttilän suvun vaiheet ajan saatossa” (Oiva Pirttilä). Sitä saa ainakin Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museosta.