Vieraskirja

Hei vierailija

Voit jättää viestin vieraskirjaan. Mikäli haluat kommentoida jo julkaistua viestiä, vastaa viestin alla olevan nuolen kautta. Mikäli aloitat uuden keskusteluketjun kirjoita viestisi kommentointilaatikkoon ihan tämän sivun alaosaan. Kiitos viestistäsi.

154 thoughts on “Vieraskirja”

  1. kiitos Veikko tiedosta, Niilo Hulkko joka meni naimisiin anna härkösen kanssa oli nurmeksen rippikirjassa merikitty mikko hulkoksi
    sama synt aika he majdollisesti muuttaneet 1901-2
    usaan ja syntynyt siiellä senja tytär .

    1. Mikko Hulkko s 10.3.1873 Nurmes se oika nimi ja avio Anna Härkönen, Suomessa ja Amerikassa heille syntyi 8 lasta joiden lapsen lapsiin olen saanut yhteyden.

  2. Kuvagalleria … Tunnistettavia kuvia.
    Kuva nro 002

    Kuva Äitini albumista, onkin otettu Ullavalla evakkoaikana … Kuva oli tunnistettavana fb-Ullavaryhmässä.
    vas. Helge ja Aini Klemola o.s. Sipola, Kauko Sipola, Helli o.s. Rahkonen, Toivo Sipola ….

    Istumassa Senja Sipola sylissä Leena,
    Arvid Sipola sylissä Seppo ….
    Takana vanha Matiaantupa Neverbackasta.

  3. Tervehdys
    Nähtävästi on kysymys Niilo Hulkosta, joka on kirjattu Kuolajärvelle Nurmeksesta tulleena 29.11.1897. Hänet on vihitty Maria Susanna Helpin kanssa 21.8.1898.
    On olemassa toinenkin Nurmeksesta tullut Hulkko, Mikko nimeltään. Hänet on vihitty Kuolajärvellä v. 1901 Sotkamosta tulleen Anna Kustaava Härkösen kanssa.
    Yksi aviopari Hulkko, Petteri ja Katri, varmaan lapsiakin, ovat tulleet Nurmeksesta Kuolajärvelle v. 1895.
    Kirkonkirjojen osalta se tietohan on olemassa ao. taholla, mitä on tuhoutunut. Eli mitä puuttuu on tuhoutunut. Sikäli tuo myöhempi tekstini voi vaatia korjausta. Henkikirjojen osalta en osaa sanoa niiden säilymisestä.
    Kirkonkirjoista kerron miten olen käsittänyt kun minulle on kerrottu asian tietävältä taholta. Tarkentavia kysymyksiä on jälkeen tullut mieleeni. Kertomani menee vähän laajemmaksi kuin kysymyksesi, Pentti Lohela.
    Rippikirjat saatiin talteen. Kun toista lastia oltiin hakemassa olivat venäläiset jo tulleet… Tarkoittanee että venäläiset olivat Sallansuun liepeillä. Rakennuksethan suomalaiset itse sytyttivät jättäessään Sallan kirkonkylän, kai pappilankin? En tiedä mitä oli sitten se, kun rauhan tultua uudella rajalla venäläisiltä kysyttiin seurakunnan arkistojen perään.
    Olen voinut tutkia rippikirjoja vuoteen 1900 asti. 1900- luvulta eteenkin päin ovat tallessa.
    Vuodesta 1936 lähtien pitäisi kaikkien kirjojen olla tallessa. Kuluuko tuo vuosi säilyneisiin vai tuhoutuneisiin, en keskustelusta muista. Eikö ole kysymys vuodesta 1939? Ei – niin vastauksen käsitin tarkistavaan kysymykseeni.
    Tänä päivänä käsitykseni muun muassa tuhoutuneista kirjoista on että ajalta 1832 -1936 tuhoutuivat syntyneiden ja kastettujen, kuulutettujen ja vihittyjen sekä kuolleiden ja haudattujen kirjat. Lastenkirjat alkoivat 1880 ja ne tuhoutuivat myös vuoteen 1936 asti. Tässä kohtaa tosin epäröin, koska on syntymä- ja kuolintietoja joistakin ennen rippikouluikää kuolleista lapsista. Missä ne tiedot ovat säilyneet?

  4. hei, tutkin isoisäni sisaren vaiheita
    mennyt naimisiin sallassa 1901 nurmeslaisen niilo hulkon kanssa.
    ja sitten muuttaneet amerikkaan.
    tuntuu että sallan , kuolajärven henkikirjat
    vuosilta 1901,2,3,4 on hukassa , kadonneet , tuhoutunut jne.
    mitenhän talvisotatilanteessa on käynyt, saatiinko perlastettua
    jonnekin. jos jotain joku tietää olis kiva kuulla.

  5. Väinö,

    Voitaisiin vaihtaa tietoja jos sopii. Itsellä on kertynyt kohtalainen tietomäärä Laurin jälkipolvista. Kirjoittele osoitteeseen magetsu@gmail.com niin keskustellaan asiasta.

  6. Veikko serkulle kertoisin vaan ! Voin kuvitella hämmennyksen!
    Meidän mummi oli kuitenkin niin humoristinen ja nuoria ymmärtävä mummi!!

  7. Sauli,
    Elsa Kreetalla oli yksi veli Juho Erkki ”Junnukka” Vuorijärvi s. 3.2.1883, k 15.1.1977. Juho Erkillä oli ainakin viisi lasta (jotka ovat siis Viivi Miljan serkkuja); Elli, Sirkka, Toivo, Kauko ja Lilli. Heistä minulla ei ole mitään muita tietoja.
    Sodan syttyessä Juho Erkillä eli Junnukalla oli Raitala -niminen torppa Vuorikylässä Vuorijoen eteläpuolella.

  8. Sauli,
    Elsa Kreeta Juho-Erkintytär Vuorijärvi s. 13.9.1876 Kuolajärvi, Vuorikylä, k. 1943 (Salla ?). Hänellä avioton lapsi Viivi Milja Elsantytär Mukkala, myöhemmin Aatsinki s. 30.12.1904 Kuolajärvi, Vuorikylä, k. 24.10.1959 Salla. Viivi Miljan isä oli Juho Erkki Ollinpoika Lassila (Juho Erkillä oli Vuorikylässä oma ”virallinen” perhe, ja hän ei ole kirjattuna kirkonkirjoihin Viivi Miljan isäksi).
    Elsa Kreeta avioitui 26.4.1913 Viljam Anselmi Matinpoika Mukkalan kanssa, s. 5.2.1890. Tästä liitosta ainakin yksi lapsi Selma Elisabet Mukkala s. 3.8.1917. Minun tiedossa ei ole Lyyli nimistä tytärtä.
    Elsa Kreeta polveutui Hari lapinsuvusta. Harin suku muutti Kuolajärven Ylijärven Sulasalmesta Vuorikylään n. 1800. (Vuorikylässä suvun jälkeläiset käyttivät Vuorijärvi nimeä (kuten minunkin esivanhemmat, mutta jotka olivat Jaakkola sukua). Osa Harin jälkeläisistä muutti Vuorikylästä Kurtille ja siellä heistä syntyi Jussila ja Hari-Kurtti sukunimet. Vanhin tiedossa oleva Harin kantaisä oli Olli Pekanpoika Hari, s. 1627 k. 5.1.1718.

  9. Etsin Elsa Vurijärven sukua. Hän on sodanjälkeen asunut Aatsingissa ja hänellä on Tytöt Milja ja Lyyli Vuorijärvi sukunimellä ja Selma Mukkala , hänen isä Anselmi Mukkala. Etsin Elsan vanhempia ja Miljan isää. Titojen mukaan isän sukunimi on ollut Lassila.

  10. Lapsemme olivat pieniä 1970-luvun lopussa kun kävimme lastemme isomummolassa, Majavassa.
    Viiden ja kolmen vanhoilla tyttärillämme oli housut ja henkselit. Puhtaat ja prässätyt.
    Tähän väliin nyt asian edellä jo totean että eihän Majavan mummi siitä mitään, jo maailman menoa pitkään seurannut ihminen, mutta me isä ja äiti…
    Mummi kun jossakin vaiheessa totesi ettei ole lapsille asuja Majavassa antaa. Jäi tuo meille ainakin mieleen ja mahtoiko vaivatakin.
    Hämäläinen äitini oli kyllä oli oppinut paikallista murretta: ’sie et ole sopakka’ sanoi mummi joskus miniällensä.
    Kerroin äidilleni myöhemmin vierailustamme Majavassa – ja mummin ehkä pahoittelusta kun ei ole lapsille asuja. Siitäkös äiti nauroi. Ei ollut tarjota leikkikaluja pienille lapsille viihdykkeeksi: laps asuu kun se leikkii.
    Myöhemmin varastoidun lelulaatikon päällä lukeekin sitten ’asuja’.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuolajärven kylän ja Kuolajärven(Sallan) historiaa