Hei vierailija
Voit jättää viestin vieraskirjaan. Mikäli haluat kommentoida jo julkaistua viestiä, vastaa viestin alla olevan nuolen kautta. Mikäli aloitat uuden keskusteluketjun kirjoita viestisi kommentointilaatikkoon ihan tämän sivun alaosaan. Kiitos viestistäsi.
Olipa mukava löytää tällaiset sivut! Poikani Petteri, antoi minulle vinkin, että äidistäni Hilkka Luusuasta (Haapakoski)löytyy täältä nuoruudenkuva. Siinähän se äiti nuorena totisena tyttönä poseerasi Raudaskylässä ollessaan. Murresanat olivat tosi ihania! Huomaan, että niitä minullakin joskus vielä lipsahtelee ja ympäristö (hämeessä) ei ymmärrä. Eivät edes tiedä mikä on atimo. Kiitos!
Jussille,
ohessa linkkejä, josta löytyy lisää tietoa
http://www.mgdsamit.fi/yhdistyksen-saannot
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Tutkimus/Vaitokset.iw3?showlocation=fad4eb3d-592b-49a9-8c6d-b7335169cf41&newsID=d9e78059-6e1e-4fde-94b0-cfbb4d8a841b
http://www.youtube.com/watch?v=T-i3tN1gxhw
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Uutisarkisto/2012.iw3?showmodul=149&newsID=6fd8caad-2da6-42a2-a3ef-95e7899a2dad
http://www.youtube.com/watch?v=8PJSPt6U7ic
”Enemmän tai vähemmän metsälappalaisten jälkeläinen”- kriteeri ei ole oleellinen asia. Nykytutkimus perustuu vanhoihin asiakirjoihin (mm. Lapinkylien rajat) ja ihmisten tietoisuuteen juuristaan. Aika on ns. kypsä tutkia ja tunnustaa nämä asiat.
Olen lukenut näitä Sarivaaran ja Pulskan juttuja Sallalaisista ja muista Itälapin asukkaista. Mihin oikeastaan perustuu nykyinen keskustelu. Voidaanko jotenkin osoittaa että Sallassa nykyisin asuvat ihmiset ovat jotenkin enemmän metsälappalaisten jälkeläisiä, jos vertailukohdaksi otetaan vaikkapa Taivalkoski, Pudasjärvi, Suomussalmi? Entäpä Savukoski tai Länsilapin kunnat tai koko muu Suomi?
Ymmärrän sen että mitä pohjoisemmaksi mennän niin sitä enemmän saamelaisia populaatiossa on, mutta missä se raja menee. Sallaiset ovat metsälappalaisia ja Kuusamolaiset, Suomussalmelaiset, Kuhmolaiset jne… eivät? kertokaa joku.
Hei!
Olen seuraillut silloin tällöin näitä sivuja, koska isäni Ariel Viljami on syntynyt Vuorikylässä. Olen selaillut kaikki Sallan rippikirjat, joten minulla on Marko Alaluusuan kyselemän Lauri Antinpoika Kallunki-Niemelästä (s.18.10.1735) lähtien rippikirjoissa olevia tietoja nykypäivään isäni sukua seuraillen.
Moi!
Murresanat olivatkin mielenkiintoisia, paljon tuttuja sanoja kun itsekin Sallasta olen kotoisin 🙂
Hienot sivut ja paljon tietoa. Mielenkiintoista luettavaa!
Mukavaa kesää!
Kiitoksia vastauksista.
Minunkin isovanhemmat Salmijärvi eino henrik ja lyydia sofia os. Mukkala asuivat kuolajärvellä jossain sallajärven tai joen rannalla olivat evakossa turtolassa ja evijärvellä sodan loputtua
menivät sallan märkäjärvelle tuohikylään käytiin mukulana siellä kesäisin, yöjunassa täältä raumalta oli jännää matkustaa.
Hei Sirpa,
Valtterin vaimo Aino ei ole kotosin Alakurtilta vaan noin 25 km etelään, naapurikylästä Vuorikylästä. Ainon vanhemmat olivat Erkki Laurinpoika Niskala (s.15.12.1878, k. 15.3.1918, surmattu) ja Kaisa Valpu Jaakontytär Aho (s. 5.7.1876, k. 22.10.1951).
Erkin hevonen karkasi Venäjän puolelle keväällä 1918. Hän lähti hakemaan hevostaan rajan takaa, mutta hän joutui siellä venäläisten käsiin. He surmasivat Erkin 15.3.1918. Hevonen löytyi myöhemmin monien vaiheiden ja kansalaissodan tiimellyksen jälkeen. Kaisa Valpu jäi leskeksi ison lapsikatraan kanssa. Erkillä ja Kaisalla oli 9 lasta, joista ainakin yksi kuoli lapsena. Vanhin lapsista oli syntynyt 1901 ja nuorin 1911. Aino Esteri (myöh. Laitila) oli nuorin lapsista.
Sirpa; jos haluat tarkempia tietoja esivanhemmistasi, niin lähetä sähköpostia: pekka.lassila”at”gmail.com
Sirpa; Tuntsan kojamat on valitettavasti loppuunmyyty jo aika päiviä sitten. Ainoa tapa saada kirja, edes hetkeksi luoettavaksi, on lainata kirjastosta.
Kirjan uusintapainosta kannattaisi harkita, tosin valokuvien, joita on paljon, kanssa saattaa tulla ongelmia. Löytyykö niitä alkuperäisinä?