Historia

Historia

Lauri Mikkolan sukupuun juuret levittäytyvät varsin laajalle. Isälinja johtaa Olli Kallunkiin, joka dna-tutkimusten mukaan olisi tullut Pohjanlahden suunnasta ja Pohjanmaalla, Seinäjoen seudulla, olisi runsaasti sitä sukua. Olipa jossakin vaiheessa sellaistakin puhetta, että juuret johtaisivat n. 800 vuotta sitten Etelä-Eurooppaan ja Grimaldi-sukuun, joka olisi lähtöisin samoista esi-isistä. Tunnetuin Grimaldi-suvun edustaja lienee Monacon ruhtinas Albert. Että sinne vain sukuloimaan.

Äiti Susannan isälinja menee Granrothin ja Fellmanin kautta Ruotsiin, Sursill-sukuun. Se on hyvin laaja suku josta löytyy suurmiehiäkin runsaasti. Esim. Palme, Mannerheim, Stålhberg, Sibelius ja Iki-Kianto. Arvokasta porukkaa mutta eiköhän Sursillin suvussakin olla sokerina pohjalla me. Kuolajärven Mikkolat! Ruhtinassukua!

Susannan äiti, Maria, on Kuolajärveltä, Sulasalmia. Nämä ovat Mikko Jaakkolan jälkeläisiä. Hän on tullut Kemijärveltä noin v. 1800.

Laurin isoäiti, Margareta Maunu, on syntynyt Kemin seudulla. Sieltä tulee sukuun myös Peteri-nimi. Iso-isoäiti, Valpuri, on Kuusamon suunnasta Lämsän sukua.

Maria Ruopsan isä, Heikki, on Tenno-Kantoloita. Hänen esi-isänsä, Tuomas Tenno, avioitui Antti Kuhmitsan tytön kanssa. Kuhmitsa samoin kuin Tenno ovat vanhoja paikallisia sukuja joitten aikaisemmista vaiheista ei ole tietoja. Arvailuja kylläkin. Heikin äiti on Salmijärvi-Vuonnaloita  ja juuret Kemijärvellä.

Äiti, Susanna Tarvas, on Kemijärveltä ja sieltä tulee esiin nimiä esim. Kupari ja Paavali Halonen. Halonen on Kemijärven väestön tunnetuin kanta-isä.

Vaikka sanotaan, että kaikki sallalaiset ovat sukua keskenään, niin pitää kyllä mennä monta sukupolvea taaksepäin ennen kuin löytyy yhteinen esi-isä Laurille ja Marialle. Laurin esi-isät ovat suurelta osin muualta tulleita. Marian juuret johtavat isän puolelta lähes jokaiseen 1600-luvulla Kuolajärven alueella asuneeseen sukuun ja äidin juuret ovat ”peruskemijärviläisiä”,

Kuolajärven kylässä oli useita taloja jo 1700-luvulla. Niemelä- Alavaara-Mikkola-Akola perhe tuli kylään varsin myöhään. 1850-luvun rippikirjoissa on Lauri Laurinpoika ja Susanna Simontytär lapsineen  merkitty Niemelässä olevan Anttila 12 tilan kirjoihin ja muuttaneet 1858 Kuolajärvelle, Sotkajärveen. Vuodesta 1860 he asuivat Hannulan (Alavaara) torpassa kunnes muodostettiin 1874 Alavaara 23 tila. Alavaara sijaitsi Kuolajärven Alapäässä itärannalla, Moukkusvaaran rinteessä, n. 100 m rannasta.

Lauri oli 9-lapsisen perheen kolmanneksi vanhin. Lapsista 3 kuoli alle 10-vuotiaina. Kolmesta aikuiseksi kasvaneesta pojasta vanhin, Juho Erkki, jäi isännäksi Alavaaraan. Nuorin, Simo, rakensi talon ylemmäs vaaraan ja otti nimen Akola. Lauri oli v. 1890 rippikirjan mukaan isäntänä Kuolajärven kylän Keski- ja Aapajärven välisessä niemessä Sulasalmen talossa. Paikan nimi, Mikkolanniemi, lienee tullut siitä, että talossa oli ollut isäntänä useita Mikko-nimisiä. Lauria alettiin kutsua mikkolanniemeläiseksi, sitten mikkolaiseksi ja lopulta ihan viralliseksi nimeksi tuli Mikkola. Myös talon nimeksi tuli Mikkola 9. Talo oli Laurin mummon, Maria Sulasalmi-Kalliaisen lapsuudenkoti.

Marian isä, Heikki Kantola, oli Märkäjärveltä eli nykyiseltä Sallan kirkonkylältä. Vaimonsa, Susanna Tarvas, Kemijärven Isokylältä. He asuivat 1800-luvun puolivälissä muutamia vuosia Kuolajärven Salmijärvellä (nyk. Sallan Salmivaara), Hannulan talossa, jossa Maria syntyi 1851. Perhe muutti 1856 Kemijärvelle Ruopsan kylään, josta tuli heidän sukunimensä.

Saamieni tietojen mukaan Lauri olisi ollut Ruopsassa sepän opissa ja kun sepänopit oli opittu, mukaan lähti 19 vuotias nuorikko! Nuoret asuivat Alavaaran tilalla ja kävivät ripillä keväällä ennen naimisiinmenoa 1871. Seurusteluakin lienee ollut jonkin aikaa.  Ainakin kerrotaan Laurin puhuneen, että kirjoittaisihan sille Ruopsan tytölle mutta miten se ”äpsä” kirjoitetaan. Asia taisi selvitä, sillä 24.6. 1871 olivat  Kemijärven seurakunnan vihkikirjan mukaan  astuneet aviosäätyyn renki, poikamies Lars Larsson Sotkajärvi(?) Kuolajärveltä ja talollisentytär Brita Maria Ruopsa Kemijärveltä. Vihkijänä Bäckman. Kuolajärvellä Niemeläiset on asuneet yhteistaloudessa parhaimmillaan isä kolmen poikansa kanssa ja kaikilla pojilla oli jo perheet. Melkoinen suurperhe. Voi olla, että siinä pihapiirissä on ollut toinenkin vanhempi rakennus, johon joku pojista perheineen on majoittunut. Dokumentoitua tietoa ei ole rakennuksista vielä löytynyt. Tätä yhteisasumista on jatkunut vuoteen 1889, jolloin Sulasalmen tila siirtyi Laurin ja Brita Marian hallintaan. Mikkolassa (Sulasalmi) he asuivat, Lauri kuolemaansa asti vuoteen 1924 ja Maria talvisodan syttymiseen 1939 asti. Maria ehti kokea evakkokurjuuden vanhoilla päivillään ja kuoli vuonna 1946 lähes 95-vuotiaana.

Heille syntyi yhdeksän lasta, jotka elivät kaikki varsin iäkkäiksi. Heistä lisää omina selvityksinään.

Aarno Mikkola

   

Kuolajärven kylän ja Kuolajärven(Sallan) historiaa