Kuolajärven saamenpuvusta

Timo Mikkola lähetti kertomuksen löytämästään taulusta:

Kuolajärven saamenpuvusta

Kevätsiivouksen yhteydessä löysin kerrostalon verkkokomeron perältä laudan palan. Laudanpala osoittautui puureliefiksi, joka esittää saamelaismiestä piippua polttelemassa. Vasemmassa reunassa on kota ja taustalla siintävät tunturit. Puuveistoksen koko on 240*173*16 mm ja tehty mäntylaudasta liimalevynä.

Tämä puuveistos saattaa olla sodanaikaisia ns. puhdetöitä, mutta voi olla myös sotaa edeltävältä ajalta. Joka tapauksessa tekijä on ollut selvillä saamenpuvun symboolien merkityksestä.

timo1

 

Kas kummaa, Lapin pojallahan on päällänsä kuolajärven saamenpuku. Paidan ja lakin pohjaväri on mustikantaitteinen musta. Hihansuissa, helmassa ja kauluksen reunassa olevat värit ovat vihreä -punainen -keltainen, se tarkoittaa lapinmiehen olevan Kuolajärven kylästä. Myös neljäntuulen lakki noudattaa samaa värikoodia. Jalassa lapinmiehellä on kippuranokka saappaat ja poronnahkaiset ruskeat housut. Puureliefi on maalattu öljyväreillä ja väri on säilynyt hyvin aikojen saatossa. Tosin taulusta ei löydy tekijän puumerkkiä, mutta tässä on todiste tohtori Erika Sarivaaralle, että jatkosodan aikana metsäsaamelaisia oli vielä Sallassa.

timo2

Kääntöpuolella puutaulussa on mielenkiintoista tietoa. Mustekynällä on kirjoitettu juhlapuhe: ”Niin on rakas ystävämme täyttänyt vuosia ja astunut meidän naisten joukkoon. Niin se vain Saimistakin ihminen tulee. Sydämmellinen Onnittelumme syntymäpäivälle. Aino, Helvi, Eila ja Sirkka. Päiväys 1/6-1943. ” Lisäksi taulun taakse on polttoraudalla piirretty päivänsankarin kuva.

Kuvassa oleva tyttö on tuleva äitini Saimi Helena Vuoti (v47 lähtien Mikkola), syntynyt Lumijoella. Hän työskenteli jatkosodan aikana myymäläapulaisena Osuusliikkeen myymälässä Sallan Hautajärvellä. Tämä taulu näyttää olevan 18-vuotis lahja Saimille ystäviltä ja työkavereilta. Ehkäpä joku hautajärveläinen tunnistaa lahjan luovuttajat Ainon, Helvin, Eilan ja Sirkan. Jatkosota aika oli vaarallista Sallan Hautajärvellä rintaman läheisyyden ja desantti vaaran vuoksi. Kaiken lisäksi kaikki ruoka ja muut tarvikkeet oli kortilla. Kerrottakoon, että Saimi oli tuolloin ollut jo kolme vuotta töissä Osuusliikkeessä. Kaikista sodan uhista ja puuttesta huolimatta äitini muisteli miten ystävällisiä ihmisiä Hautajärvellä oli.
Hautajärven naisten kepponen taisi tuottaa tulosta jo neljän vuoden kuluttua, kun Saimi Helena löysi oman lapinmiehen Kursusta eli Mikkolan Saulin. Lapsia heille syntyi viisi ja lapsenlapsen on syntynyt seitsemän sekä lapsenlapsenlapsia on neljä ja lisää on tilauksessa tällä hetkellä.

Vallovaarassa, juhannusaattona 2015
Sallapäivää odotellessa! Timo Tapani Mikkola