Murresanat

Sallalainen murre on sekoitus peräpohjolaista ja lapin murretta. Sanoja on murteeseen tullut saamen kielestä, venäjän kielestä ja myöhemmin evakkoaikojen johdosta myös ruotsin kielestä. Kieli on erittäin monipuolista ja monet sanat ovat jo nykynuorilta unohtuneet.

aalua niiton jälkeen kasvanut uusi heinä

aapottua väsyä; ”Sinnesse ny aapottu, ku ei ala kuuluva kotihin”

aattua unohtua, jäädä palaamatta; ”Nyt se aattu sinne aivan koko päiväksi”

aljo kesy luonnonvarainen eläin

ampua raanaan haavoittaa

anhiton perätön; ”Kyllä seun aivan anhiton puhe, minen usko”

ankka pienehkö puinen astia; ”Meillä oli ankka niin kauvon ku kuljettiin Alajoella viikkoniityillä”

arpeeti homma, vaiva; ”Tässäpä nyt tojella arpeetihin joutu”

atima sukulainen: ”Naapurihin näytti tulleen atimoja”

atimoida käydä sukulaisissa

auksuuni huutokauppa

auskaroida,äyskäröidä heittää, kauhoa; ”Mitä siinä istut, auskaroi sitä vettä veneestä”

eelliskävijä edelläkävijä

eemmäs kauemmas

ellottaa tuntea pahoinvointia; ”Panikko siihen keittohon hurtankorvan, kun rupes syvänalassa niin ellottamahan.”

elostella oleskella; ”Siinä se vesakossa oli elostellu monta päivää”.

eltaantua pilaantua

eltata lämmittää

haalistua muuttua haaleaksi, viilentyä

hamuta tapailla; ”mitä siinä hamuat (hevonen), onhan sulla siinä muutaki syömistä”.

hantaaki kädensija

hanttapuli epäluotettava

hantuuki käsipyyhe, pyyheliina

harmaja kirnupiimä; ”Olispa nyt hapanta harmajaa, nii jo jano lähtis!”

hauska tuhlari

helketti kiro- tai voimasana

hellu heila

hellustella riiata, seurustella

hellä arka; ”Se on vieläki tuo paikka hellänä, kun siihen eilen vähän kanki kävi”.

helmattu kiro- tai voimasana

hentula hontelo, heikko

hevin helposti, kunnolla; ”Sei siitä hevin lähe, seun niin lujassa”.

hieroa hangata; ”Mulla hiero kenkä jalakaa”.

hinkki maitoastia

hipasta koskettaa; ”Ei se ku vähän vain hipaisi”.

hiuti puhkikulunut

holli sopiva paikka

hollivesi väljä vesi

holvaten runsaasti; ”Jopa vettä tulee aivan holvaten”.

hopusti kiireesti

hotti varpunen

hotusiini lamppuöljy, valopetroli

houkka ajattelematon; ”Mikä houkka nä olet?

huhjake nuhjake

huikkia vaihtaa tavaraa ilman välirahaa

huikuttaa viheltää

hujoppi pitkä ja laiha ihminen

hunero heikkoälyinen, huolimaton, välipitämätön; ”Ei siitä tainnu tulla oikijaa ihimistä, ku näyttää hunerolta”.

hunninko joutua hunningolle, joutua heitteille

huntalo lapsellinen ”Mitä nä sitä sitä huntaloa kiusaat”.

hunteerata miettiä

hupa nopeasti kuluva, hauska

hyntteet vaatteet

hyyssikkä ulkokäymälä

hä? mitä?

hälppäri apulainen; ”Vieläkö siinäki tarvitahan hälppäriä”

hääppönen merkitykseltään vähäinen

häätyy täytyy

häävi vähäpätöinen, vaatimaton

hölläri, hölleri pannukakku ”Koska meillä tehään herahölleriä?”

höpläkynsi kömpelö käsistään

höröllään naurutuulella; ”Jopas se on nyt höröllään”.

höröstää hiljentää vauhtia

höynätä houkutella. ”Älä yritäkkään höynätä minua”.

hööli, höveli antelias, runsaskätinen, kohtelias

ihistää muodostaa paannejäätä

iileillä sadepilviä kerääntyä

iilistellä irvistellä

illottaa katsoa ylöspäin; ”Älä sinne illota, katto vähän alemmas”.

inua kärttää

irvottaa näyttää hampaita; ”Irvottaa ku korrettu jäärän pää”.

ittepäinen itsepäinen

jaakata aikailla

jaara, jäärä pässi

jeetari päivittelysana

jolistua vanheta

jopelo ikävä, kolkko; ”Kyl sov varmasti jopelo asuva yksin”

joron jäljillä huonoilla teillä, heittiön seurassa

jorva pakara, istuinlihas ”Mulla meni pyörällä ajaissa jorvat kipijäksi”.

juhannuskukka kullero

juilia särkeä vihlovasti lihaksia

jukeuvva jäädä paikoilleen

jurnuta toistaa, vatkata; ”Nyt se jurnuvaa sitä koko päivän”

jurouvva jäädä paikoilleen

jyllätä jyristä, ”Mikä sen nyp pani tähän jylläämähän (ukkonen)”.

jylmätä jystää; ”Äläkää jylymäkkö siinä sängyssä (lapset)”.

jöö järjestys

kaasi lamppuöljy; ”Em muistanu ostaa kaupasta kaasiakaan”.

kahaveri kylmäkomero eteisessä

kalsu tylsä kirves

kaltto vino; ”Kalttohan siitä nyt tuli”.

kapusta kauha

kartano piha

karutsa kumi; ”Sillä oli karutsapohjaset kengäkki.

kaseva hyvä, iso; ”Eipä tuo nyn nii kaseva ollu, että olis juuri kannattanu pyyvvystää”.

kasota kasvaa, ”Kyllä ne heinää kasos ne jokivarret”.

kepuli olematon, saamaton ”Ei siitä kepulista ole mihinkähän”.

keroa, olla keromassa odottaa lasta; ”Eihän se vaan taas kero, vaikka vasta sai. Taasko se on                      keromassa, pikkuluita kasvattaa”.

kesäytynyt lievästi pilaantunut, hapannut

ketunmultamaa kuiva hiesukangas

kihveli, kihiveli rikkalapio

kiirata hoputtaa

kimmoittelee kirmailee(hevonen)

kipakka nopea; ”Kyllä sillä oli kipakka lähtö (porolla)”.

kipene pieni, vähän

kirvata kirota

kiskoopi iiliä nousee sade

kohva jäähyhmä, ”Siinon nii paksusti kohvaa, ettei siitä pääse yli”.

kolijottaa maata, keturoida ”Nelijä eijoo paljo ku saa talaven talijalla kolijottaa”.

koltata, kortata hakea

kolttonen kiusanteko

komisko ontto jää ”Älä aja siihen, seun komiskolla. Voit puota siihen.”

kompiainen makeinen

kooli pesuvati

kopara poron koipi ”Huolikko nä koparoita keittoosi?”.

kopasta tekaista; ”Pianhan se näistä kopasee”.

kopillaan pystyssä, ehjä

kopsa tuohitölkki; ”Sielä kopsassa on sitä suolaa”.

kapsahtaa kaulaan halata

korppu tapaturma, vahinko; ”Olipa vähällä tulla korppu”.

korttaa närästää

kortto paholainen, paha henki, piru

koso kylmä, viileä ilma ”Onpa ny koso ilima”.

kosti viemiset, tuliaiset vastasyntyneelle ”Olekkonä vielä vieny kostia sille Maijalle”

kostua hyötyä, saada ”Yritti se kyllä, muttei se sillä mitään kostunu.”

kouho vouhottaja, vähän hullu

koveuvva suuttua, kurittaa

kuikelo laiha

kuikuilla katsella, tiirata

kujuilla vetelehtiä; ”Seku häntä kujuilee – muuta ei tee”.

kukko vehnäpitko

kullata etsiä keitosta parhaat palat

kupata hidastella, kuhnata, värkätä

kuppelehtia kellua pinnalla; ”Siellähän se kuppelehtii”.

kurenauha kuminauha

kursia ommella

kurva pahamaineinen nainen; ”On se silläkin kuulemma muuan kurva”.

kuu ihra, rasva; ”Ei sillä punasella(verellä) miksikähän tule, ota kuutaki”.

kuvatus pahahenki

kylymä pystyy palelee

kähveltää pihistää, ottaa salaa

kälämi kiero

kärkäs ärtyinen, paha suuttumaan; ”Sen kans on nii vaikija puhuva, kun seun nii kärkäs”.

kärväs kärtyisä

kässehtää liikkua verkkaisesti

köhä yskä

köppänä vähä-älyinen

köpsy tuhma

kötöstys huono sidos

laahinki panos

laakin lyömä halvaantunut

laavi kirjan lehti

lakija säyseä; ”Seun nill lakija, ettei se tee kellekkähä mitähän”.

lankauva tylsyä, väsyä

lapponen haravalla kasattu pienehkö heinäkasa

laskisankko jätesanko, likasanko

lastata pitää huonompana, halveksia

lavastaa kertoa värittäen

liehka, lieska tulenloimu

lientää vetäytyä (ohueen) pilveen ”Kun itä tuulee ja länsi lientää, niin saje siitä tuleepi”.

liituta olla aina kulun päällä; ”Se sitte liituaa pitkin kylää”.

lipposet kesäkengät

liuvata kulkea paikasta toiseen vailla vastuuta

lohkoa kertoa juttuja huumorilla

lojottaa maata

lokata valikoida

loma painanne, alava kohta

lompero pieni lampi

loova laatikko

loppasuu ahne

losottaa maata laiskana

lovastaa kertoa hauskasti, puhua äänekkäästi

loukkouvva paeta, lopettaa kesken; ”Ähä, jopa sinä loukkout minusta, ku sait vähä                              kynsilles”.

luppoaika joutoaika

luppoilla kuluttaa aikaa

mahoton paljon, runsaasti

meiskata pitää meteliä; ”Olokaa siivolla, äläkääkkä meiskakko myötähän!”.

melekuttaa hämmentää; ”Melekuta sitä taikinaa, ettei se pääse nousemaan”.

mella hiekkakumpu

mennä häneksi mennä pieleen

mesota metelöidä, mellastaa

mettiäinen kimalainen

meuhata mellastaa

mieloilla ilvehtiä, pitää hauskaa

miksollaan milläänkään; ”Ei se vaan ollu siitä miksollahankaan”.

mokehe lapsi; ”Oisko mokehet sen ottanehet”.

mokura lapsi

motteri varpunen

mukka mutka

mäljästää puhua kovalla äänellä; ”Älä mäljästä siinä, että toisekki saavat puhua”.

märsytä itkeä

nakku nainen

no he! ole hyvä!

nohittaa kehottaa, patistaa

nokko riittävästi, kylliksi, tarpeeksi; ”Siinä on kyllä nokko palakkaa, äläs työstä”.

nolvottaa, nolovottaa katsoa tuijottaa, hidastella; ”Mitäs siinä vielä nolovotat, ala painua!”.

nori kova nuha

novanaikainen vanha

nuljake veltto, saamaton

nulo nuopea, väsynyt

nulukata juosta

nulukki keskenkasvuinen poika

nuuka visu

nytjähtää nuukahtaa, kuolla; ”No, kuusen tyvehen istunut levon päälle ja se oli siihen nytjähtänyt. Ja siinä se oli sen haamu lähteny”.

nä sinä

näkysä riittoisa

nästyyki nenäliina

nävös ruma, huonosti tehty

nääveli viikset, huuliparta

paistattaa tahtoa useamman kerran; ”Se paistatti minua tulemaan sinne”.

panna eholle kokeilla, tarjota valheellista tietoa

paseerata kävellä eestakaisin

patvia lihoa

perso ahnas, herkkusuu

pistellä ärsyttää, suututtaa; ”Kyllä minua se asija pisteli!”.

pistäyvä käväistä

piuvata heilua eestakaisin; ”Sajin kun laukijaa, niin se rääsy jää sitten piuvvaamaan siihen narun nokkahan, ettei korpit mene”.

polsteri tyyny

potta yöastia

pottuvoi perunasose

preivi kirje

punanen teuraseläimen veri; ”Tuo nä sitä poron punasta!”

punkka lapsen pesusoikko

puoji aitta, varasto

päisevä älykäs, terävä

pänikkä peltinen maito- tai piimäastia

päntiönään yhtä mittaa, kaiken aikaa, useasti, tiheään

pääläri maitoastia

pöksä asunto

pölvästi tyhmä

pölätä pelätä

pömpeli kamina

pörssi lompakko, rahakukkaro

pösilö höperö, omituinen

pöty leikinlasku

raatata keskustella

raato kuollut, ruumis

rankinen sängyn sääskisuoja, aittaan tehty

rante halontekopaikka

ranttu valikoiva, vaativa, nirso

ranttumaakari nirso, passattava

ravijaiset hautajaiset

rellestää mellastaa, juhlia äänekkäästi

renkku penkki

reta kerma

retanekka kermakko

reuhka vanha karvalakki

rietas paholainen

riini sokeriastia

rinki pystylaudoista tehty portti

rivolli revolveri, käsiase

rokuli joutoaika

rookki oven haka, säppi

ruinata kerjätä

ruppa vartalo, ruumis, ruho

räytyä pilaantua, härskiintyä

rääpy mahdollisuus, tilaisuus

rökäle huonokäytöksinen

saamattu kiro- tai voimasana

saiju tee

sanki marjapiirakka

sau savu

sauro ahkera

se ku vain varsin

sieppaa suututtaa

silikkoonki päivittelysana

singutella venytellä

siutata siirtää, kuljettaa

sivut kyljet

solokku jauhoista suurustettu eläinten juoma tai ruoka

sopakka siivoton, epäsiisti

suivaantua kyllästyä

sutki hävytön, röyhkeä

sänkkäri tuhlaaja

sänkätä tuhlata, haaskata

tasava rauhallinen

teniä hangoitella vastaan

tepissä olla hermostunut

tet te

tiirottaa katsoa tarkkaan, tuijottaa

tiitterä nopealiikkeinen, terhakka

tikkuri villatakki

tingata inttää, väittää vastaan

tinki työ joka tehdään sovittua korvausta vastaan

tolla pieni lato tai varasto

tolovata kävellä

tooli tuoli

toopi muki

topata parsia villalangalla, ottaa pöydästä kahvileipää, kastaa

torrakko ase, kivääri

torvelo noin murrosikäinen poika

tunka suoleen tehty verimakkara

tuppivyö housuvyö

tuuki pöytäliina

tuusi rasia

täijellä arvostella pikkumaisesti

tällätä asettaa

täysi raavas, aikuinen

täystorikka nuori aikuinen

ukko isoisä

umpinen koskematon lumikinos

urkko urakka

usvanmelu koira

utami taitamaton

utkata kysellä, udella

uupelo puute jostakin

uusumi tuntematon

uusumin päähän umpimähkään, summanmutikassa; ”En minä nyt uusumin päähän sitä osta”.

vahata vartioida, valvoa

vakauva asettua

vasiten varsin, tarkoituksella, huvikseen, piloillaan

veska käsilaukku

viltti peite, huopa

viskata heittää, nakata

viskutella kuiskata

vissi tietty

visto synkkä, vaarallinen, pelottava vastenmielinen

vollottaa itkeä äänekkäästi

vongata odottaa, vaatia

värkit työkalut

värkki ilkikurinen ihminen tai esine

värkkäys ajan kuluttaminen, peuhaaminen

väärti hyvä kaveri, jonkin arvoinen

völjätä tuoda, raahata

yhen näkönen saman näköinen

ylinen avoin tallin vintti

äijä ukki, isoisä, vaari

äimissään ihmeissään

äimän käki epätietoinen

äityä kiivastua, hermostua

äkätä huomata, tajuta

äljöttää katsoa hölmistyneenä

äläs ny huudahdus halventavassa mielessä

ämmi isoäiti

ärjänne tuulinen paikka

ässittyä ruuassa makujen tasaantuminen

äyvästää komentaa

toim. Marja Myllykangas 2007